Ulkonäkö: Kuvastakin näkee, mutta kerron tässäkin. Pohjaväri valkoinen, siivissä ja hännässä aivan aavistuksen verran erittäin vaaleaa harmaata. Riimun ainoa kuviointi on mustat, eripaksuiset tiikerinraidat jotka loppuvat kaulan ja rinnan kohdalla. Koska Riimu ei oikeastaan ole aarnikotka, sillä on tiikerinhäntä leijonanhännän paikalla ja mustat räpylät kotkankynsien kohdalla. Korvatkin kuuluvat tiikerille, ne ovat muuten mustat mutta takana on vaalea laikku. Nokka on oranssinpunainen (Riimun ainoa värikäs kohta) ja sen päällä on musta kyhmy (koska Riimun joutsenosa on nimenomaan kyhmyjoutsen). Silmät ovat harmaat. Riimun oikeassa poskessa silmän yli kulkee kolme arpea – ikävä muisto sen lapsuudesta (kts. menneisyys). Joskus se pitää kaulassaan myös pientä nahkaista pussia, jonka sisällä on hiilenkappale, pieni taltta ja vasara (riimukivien tekoa varten).
Luonne: Hiukan säikky lapsuutensa kokemuksista johtuen, mutta jokaisen nuoren eläväisen tapaan hyvin utelias. Rakastaa yli kaiken vanhaa ”roinaa” (etenkin kaikkea riimuihin liittyvää) jota se hamstraa itselleen, ja värikkäitä asioita kuten maalattuja puuhelmiä, erivärisiä sulkia, kukkia jne. (luultavasti siksi että on itse niin väritön). Riimu pitää yksinolosta, mutta myös seurasta – ainakin kohtuullisesti. Liian väkimassan joukossa se saattaa saada pakokauhun (erityisesti se vierastaa muita aarnikotkia, kts. menneisyys). Myös ahtaat paikat saattavat saada sen suunniltaan. Riimu ei koskaan hyökkää kenenkään kimppuun, ja suurin syy tähän on luultavasti se että se ei OSAA taistella (osaisitko itse jos sinulla olisi räpylät kotkankynsien sijaan?), eikä muutenkaan kannata väkivaltaa. Jos tuo kuitenkin vahingossa osuu jonkun pahantuulisen riitapukarin polulle, juoksee/lentää mieluummin karkuun kuin jää mittelemään voimiaan. Räpylöistä on kuitenkin myös hyötyä; niiden ansiosta Riimu on erinomainen uimari. (Luonteeseen tulee lisää, kun pelitys etenee)
Menneisyys: Pienestä pitäen Riimua on kiusattu siitä ettei se ole ”puhdasverinen” aarnikotka. Jopa sen omat vanhemmat hylkäsivät sen aivan pienenä, mutta onneksi eräs toinen aarnikotkalauma otti tulokkaan hoiviinsa. Koko laumassa oli tasan yksi ainoa griippi joka piti siitä, mutta hän kuoli Riimun täyttäessä viisi vuotta (ihmisen iässä). Siitä pitäen Riimun koko elämä oli yhtä –vetillistä alamäkeä, ja pahin tapaus kävi Riimun ollessa vasta seitsemän (edelleen ihmisen iässä). Useampi aikuinen aarnikotka nimittäin hyökkäsi sen kimppuun. Ne hakkasivat kaikella kättä pidemmällä mitä löysivät (mm. kepeillä, kivillä ja omilla aseillaan), purivat ja kynsivät. Kun yksi erehtyi ”vahingossa” raapaisemaan Riimun oikeaan poskeen kolme niin syvää haavaa että verta alkoi vuotaa urakalla, ne älysivät lopettaa. Poka parka joutui lojumaan terveyssisaren hoivissa useamman kuukauden ennen kuin oli taas kunnossa, ja senkin jälkeen kaikki syyttivät tapahtuneesta Riimua itseään (kimppuun käyneet aarnikotkat olivat väittäneet Riimun hyökänneen ensin). Ei kulunut kauaakaan kun tuo lopulta ajettiin ulos koko laumasta – mutta se ei juurikaan haitannut Riimua. Se oli nyt oppinut jo perustarpeet ja oli vain iloinen päästessään eroon mokomista sortajista. Jotenkin omituisesti se lähti vaeltelemaan ja päätyi Meishinille –tarkemmin aarnikotkameishinille (saapuessaan Riimu rysähti suoraan temppelin katon läpi)
Muuta:
- Riimu keräilee kaikkea riimuihin liittyvää, ja kaivertaa silloin tällöin itsekin riimukiviä.
- hahmo luotu 28.7.2005
Pelipaikka: Meishin Mythology