Miksi en saavuttaa, saavuttaa en saa
Sitä hetkeä jolloin en elä tolloillen?

Nimi: Requiem
Nimen merkitys: sielunmessu
Ikä: n. 5 vuotta
Sukupuoli: uros
Laji: susi
Lauma: Perheyhteisö

Kun olet poissa
Näen kasvojasi noissa mieleni soissa
Lätäköissä joissa kuu heijastuu
Saisi aurinko nousta
Tai sitten tahtoisin nukahtaa
Yö taivuttaa jousta, se katkeaa jos en unta saa

Ulkonäkö: Requiem on kuin kaksoisveljensä koruilla höystettynä, joskin uroksen rakenne on hieman tukevampi kuin Requestin (ei kuitenkaan niin paljoa, että sitä huomaisi ilman lähempää tarkastelua). Suden kummankin korvan alaosassa killuu kaksi hopeista korvakorua, joista kaikista lähtee yksi ultramariininsininen, maata viistävä silkkihuivi. Kummankin puolen huivit on sidottu yhteen noin parinkymmenen senttimetrin välein niin, että näyttää lähes siltä kuin huiveja olisi vain kaksi. Kaulassaan Requiem kantaa raskasta, hopeista ristiä, joka on sidottu mustalla nahkahihnalla. Oikeassa jalassaan tällä on purppuranvärinen rukousnauha, josta roikkuu myös hopeinen risti, pienempi ja kevyempi sellainen tosin. Turkki on puhtaanvalkoinen, puolipitkä ja karkeahko. Vasemman silmän ympärillä uroksella on mustaa karvaa ja muutaman sentin päästä silmäkulmasta sijaitsee päällekkäin kaksi mustaa palloa, joista ylempi on suurempi. Palloista lähtee poskiin päin vaaleansiniset ”hännät”, jotka liukuvärjäytyvät loppua kohden ja lopulta sekoittuvat täysin valkoiseen (kannattaa vilkaista kuvaa, en osaa selittää kunnolla). Koruja lukuun ottamatta tämä on kenties suden tärkein ero veljeensä, sillä Requestilla kuviointi sijaitsee oikealla. Itse silmät ovat jäänsiniset, kenties hiukan aavemaisen näköiset, mutta ne jäävät peittoon otsaharjaksen taakse. Harjas on silkkinen ja väriltään niin tummanvioletti että se näyttää mustalta, mutta valo paljastaa todellisen värin. Harjas haittaa näkemistä melko paljon, mutta onneksi se heilahtaa helposti sivuun esimerkiksi tuulen mukana.

Miksi en saavuttaa, saavuttaa en saa
Sitä hetkeä jolloin en elä tolloillen?
Kun olet poissa..

Yön on hiljaa ja antaa minun kuunnella itseänsä
Ajatusteni huonossa seurassa mykkiä vitsejänsä
Miksi minulle sinäkin olet vain heijastus peloistani?
Joku kanssani sinut jakaa enkä selviä veloistani

Luonne: Luonteensa puolesta Requiem on lähes täydellinen vastakohta veljelleen. Susi on käytökseltään huomaavainen ja ajattelee aina ensin muita. Uskoon käännyttyään uros on alkanut olla nöyrempi ja kunnioittavampi kuin ennen, niin Herraansa kuin myös muita kohtaan, kuuluivat nämä mihin laumaan tahansa tai olivat laumattomia. Mikäli Requiem kohtaa epämiellyttävän persoonan, pyrkii tuo mahdollisimman kohteliaasti poistumaan paikalta. Susi ei suutu helposti ja sen pinna venyy pitkälle, mutta pohja se on myös Requiemin säkissä. Uros on kohtalaisen hyvä taistelija johtuen koulutuksesta, jonka se sai veljensä kanssa nuorempana. Se ei kuitenkaan taistele erityisen mielellään ja yrittää välttää jo pelkkää sanaharkkaa mahdollisimman pitkään, jos vain mahdollista. Mielipiteissään uros on kuitenkin vakaa, eikä sen päätä saa helposti käännettyä.

Miksi en saavuttaa, saavuttaa en saa
Sitä hetkeä jolloin en elä tolloillen

Menneisyys: Requiem syntyi veljensä kanssa johtajaparille susilaumaan kaukana Aleksandrian maista. Requiemilla kävi monen laumalaisen mielestä hyvä tuuri, sillä se syntyi muutamaa minuuttia ennen kaksoisveljeään Requestia. Lauman perinteen mukaan valta periytyisi aina johtajaparin vanhimmalle pennulle, ellei joku haastaisi ja voittaisi tätä, joten sen estääkseen vanhemmat laittoivat metsästysryhmän johtajan opettamaan jälkikasvulleen taistelutaitoja. Opetus tuotti tulosta, eikä yksikään jäsen haastanut tulevaa johtajaa. Vuoden ikäisenä kumpikin veljeksistä sai korviinsa neljä hopeista korvakorua ja isoveli lisäksi huivin jokaiseen merkiksi tulevasta asemastaan. Nuorempi ei kantanut kaunaa isoveljelleen, sillä rakasti tätä kuin vain veli voi toista rakastaa. Kaksikko vietti paljon aikaa yhdessä, eikä kummallakaan ollut huolta tulevasta. ¨

Kun olet poissa
Näen kasvojasi noissa mieleni soissa
Lätäköissä joissa kuu heijastuu
Saisi aurinko nousta
Tai sitten tahtoisin nukahtaa
Yö taivuttaa jousta, se katkeaa jos en unta saa

Vaan kahden vuoden iässä Requiem sai kokea lauman kanssa suuren surun Requestin eräänä yönä kadottua salaperäisesti jälkiä jättämättä. Lauman taitavimmat jäljittäjät Requiem etunenässä yrittivät seurata hajua, mutta eivät pysyneet monimutkaisen reitin perässä. Jäljittäjät kääntyivät takaisin – Requiemia lukuun ottamatta. Isoveli ei suostunut luovuttamaan, ja pitkän ajan jälkeen ponnistelut tuottivat tulosta. Requiem päätyi samaan laivaan, johon sen pikkuveli oli päätynyt. Ruumasta susi löysi yhden veljensä hopeisista korvakoruista, mutta ei ehtinyt enää pois kun laiva lähti liikkeelle. Pitkän merimatkan jälkeen laiva joutui myrskyyn. Requiemin onnistui piiloutua yhteen tyhjään pelastusveneeseen, joka pitkän matkan ajelehdittuaan päätyi samaiseen paikkaan kuin suden veli oli päätynyt. Heikkona nälästä ja janosta koiraeläin hoiperteli Perheyhteisön maille, jossa kohtasi erän vanhan koiranaaraan. Naaras piti huolta Requiemista ja opetti tämänkin uskoon. Valitettavasti ”ottoäiti” kuoli pian vanhuuteen, mutta lausui viimeisenä toiveenaan Requiemin pysyvän uskossa ja elävän hyvin. Uros lupasi noudattaa pyyntöä ja sai perinnöksi naaraan ristin ja rukousnauhan. Tänä päivänä Requiem tasapainottelee lupauksensa ja alkuperäisen tehtävänsä kanssa. Osittain se tahtoisi jäädä aloilleen, osittain lähteä maailmalle etsimään pikkuveljeään, sillä ei tiedä Requestin oleilevan samalla alueella.

Miksi en saavuttaa, saavuttaa en saa
Sitä hetkeä jolloin en elä tolloillen
Kun olet poissa...

Muuta:
- Tunnuskappaleena toimii Eppu Normaalin "Kun olet poissa", joka kuvastaa Requiemin kaipuuta veljeään kohtaan (siis ihan vain veljellisessä mielessä, 'k?)
- hahmo luotu 16.7.2006

pelipaikka: Aleksandria